Arviointimenetelmät
TODISTUKSET
Oppilaalle annetaan syyslukukauden päätteeksi välitodistus ja kevätlukukauden päätteeksi lukuvuositodistus.
- Esiluokilla ja 1.-2. -luokilla on sanallinen arviointi.
- 3.-6. -luokilla on numeroarviointi.
- Alkava oppiaine arvioidaan numerolla keväällä lukuvuositodistuksessa.
- 3.-6. -luokilla taito- ja taideaineiden arviointia voidaan täydentää sanallisella liitteellä.
Erityisopetuksessa olevilla oppilailla arvioinnin perustana ja/tai rinnalla on hojks (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Kesken lukuvuotta toiselle paikkakunnalle muuttavalle oppilaalle annetaan erotodistus.
VÄLIARVIOINTI
Syys- ja kevätlukukauden puolivälissä oppilas ja opettaja arvioivat oppilaan opintojen edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä.
Arviointikeinoja:
- oppilaan itsearviointilomake
- opettajan kirjallinen/suullinen palaute
- arviointikeskustelu oppilaan ja mahdollisuuksien mukaan myös vanhempien kanssa
Oppilasarvioinnin perusteista
Perusopetuslaki 22§: Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.
Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistuminen on vaikuttanut moneen asiaan koulun arjessa eikä vähiten oppilasarviointiin. Oppilasarvioinnin muutoksilla on pyritty täsmentämään ja yhtenäistämään oppilasarviointia koko maassa sekä koulujen välillä. Käytännössä suurimmat muutokset tulevat ehkä tapahtumaan käyttäytymisen arvioinnin kohdalla. Joitakin vuosia sitten tyypillisin arvosana käyttäytymisestä (ja huolellisuudessa) oli arvosana 9. Numeroarvioinnin muututtua (näkyvissä alla) tyypillisin käyttäytymisen arvosana tullee olemaan hyvä (8).
Numeroarvostelussa (3.-9. luokilla) käytetään seuraavaa asteikkoa:
| 10 | erinomainen |
| 9 | kiitettävä |
| 8 | hyvä |
| 7 | tyydyttävä |
| 6 | kohtalainen |
| 5 | välttävä |
| 4 | hylätty |
Kansallisessa opetussuunnitelmassa määritetään tiettyihin vuosiluokkiin kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta. Kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta toimivat kriteereinä arvosanalle kahdeksan. Kyseiset hyvän osaamisen kuvaukset on sijoitettu oppiaineesta riippuen eri vuosiluokille. Äidinkielessä ja matematiikassa hyvän osaamisen kriteerit (arvosana kahdeksan) on määritelty 2. luokan, 5. luokan ja 9. luokan kohdalle kun taas esim. taito- ja taideaineiden kohdalla hyvän osaamisen kriteerit on määritelty 4. ja 9. luokan kohdalle. Esimerkkinä hyvän osaamisen tason kuvauksista liikunnan kriteerit 4. vuosiluokan päättyessä:
Oppilas
- hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa
- osaa juosta, hypätä ja heittää
- osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä
- osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan
- osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksessa sekä toimia peleissä
- osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen
- osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen
- pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti
- pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä
- toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realisistisesti omiin suorituksiinsa
- osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan
- toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä
- osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen